keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

Sukasta asiaa

Kuten joku on ehkä huomannut, olen viimeaikoina hurahtanut aika pahasti sukkien neulomiseen. Tänä vuonna on valmistunut jo neljät sukat sekä yhdet tossut ja viidennetkin sukat ovat jo kohta valmiit. Ajattelinkin nyt pohtia syvällisemmin sukkien neulontaa Neulontain haasteen innoittamana.

Pidän eniten ohuista sukkalangoista ja pienistä 2-2,5 mm puikoista. Vaikka 2 mm puikoilla sukka edistyy aika hitaasti, tulee lopputuloksesta ihanan jämäkkään ja tasaista ja sukat eivät lörpsähdä käytössä. Yleensä neulontainnostus alkaa joko kauniista mallista tai langasta. Tärkeintä on että lanka ja malli sopivat hyvin yhteen. Erilaisia sukkatekniikoita en ole vielä kamalan paljon kokeillut, lähinnä kantapäitä ja kärkiä, mutta suunnitelmissa olisi kokeilla kärjestä aloitettavaa sukkaa ja pyöröpuikoilla sukkailua. Uusin ihastukseni on tiimalasikantapää joka istuu jalkaan aivan täydellisesti ja ärsyttäviä kiilakavennuksia ei tarvita ollenkaan. Paras niksi minkä olen viimeaikoina oppinut on, että kun kahdelle puikolle tehdyt aloitussilmukat yhdistää pyöröksi, kannattaa ensimmäisen ja viimeisen silmukan paikkaa vaihtaa pujottamalla ensimmäinen silmukka viimeisen läpi. Tällöin yläreunaan ei jää "pykälää" yhdistämiskohtaan vaan reunasta tulee ihan tasainen.

Viime aikoina minua ovat inspiroineet kaikenlaiset palmikot ja reiättömät pintakuviot. Myös polvisukkien tekeminen houkuttaa. Sukissa pitää aina olla joku toistuva "juju" joka pitää mielenkiinnon yllä, kuten raita tai pintakuvio. Toisen sukat syndroomasta olen päässyt yli niin, että luon seuraavan sukat silmukat ja neulon pari riviä heti kun olen saanut edellisen sukan valmiiksi.

Suurin osa tekemistäni sukista on päätynyt pikkusiskoni käyttöön, koska hän käyttää villasukkia kengissä suurimman osan vuodesta. On tosi mukava nähdä että vaivalla väännetyt sukat päätyvät oikeasti jalkaan eikä vain kaapinpohjalle.

Ukkini oli talvisin kova sukankutoja ennen kuin sairaus vei neulomisen muistista. Joka talvi valmistui jätesäkillinen eri kokoisia ja värisiä sukkia ystäville ja sukulaisille jaettavaksi. Hän neuloi aina samanlaisia varresta raidallisia sukkia seitsemästä veljeksestä ohuilla puikoilla. Hänen tekemänsä sukat istuvat jalkaan aivan täydellisesti, enkä ole vielä koskaan onnistunut tekemään seiskaveikasta yhtä hyvin istuvia perussukkia. Viime viikonloppuna tutkiskelin hänen tekemiään sukkia ja niiden rakennetta ja suunnitelmissa on kirjoittaa ohje ylös että perinne ei katoa.

3 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Kiitos itsellesi, korvakoruja oli mukava tehdä, vaikka en heti osannut päättää minkä "kiven" ison renkaan sisään laittaisin. =)

kio kirjoitti...

toi ekan ja vikan silmukan paikan vaihtaminen on hyvä vinkki, kiitos! Aina ärsyttää se pykälä, kyl se saa piiloon mutta varmasti suuremmalla vaivalla.

Henna kirjoitti...

Tuota ekan ja vipan silmukan niksiä pitää kyllä koittaa, kiitos vinkistä!